Peruskunnossapito kunniaan

Yksityistieasiat ovat säännöllisesti julkisuudessa. Lähes poikkeuksetta niissä puhutaan perusparannuksesta. Perusparannnus nähdään ainoana vaihtoehtona (sitä se välillä onkin), eikä koskaan puhuta miksi tie on päässyt siihen kuntoon että joudutaan tekemään perusparannus. Perusparannukseen päädytään lähes poikkeuksetta sen takia että tien peruskunnossapito on jäänyt/jätetty tekemättä. Tietysti ns. tasonnostot ovat asia erikseen.

Peruskunnossapitoon kuuluu lanaus/höyläys, niitto ja ylläpito sorastus. Näistä mielestäni tärkein on kunnollinen lanaus tai vielä parempi tiehöylällä tehtävä muotoilu. Olipa työväline sitten lana taikka tiekarhu on huolehdittava ettei reunapalteita jää, tie tulee oikeaan muotoon kuperaksi sekä ettei karheenlevitin tai lana vie mursketta ojaan/luiskaan. Tästäkin puhutaan julkisuudessa aivan liian vähän.

Eikö olisi korkea aika nostaa tiekeskustelussa nämä perusasiat kunniaan! Olenko sokea voi mikä on kun näistä asioista lehdet eivät kirjoita, vaan perusparannusta ajetaan kuin käärmettö pyssyyn?

Nuo kaikki peruskunnossapitoasiat on tärkeitä mutta ei kata kaikkea tarvetta. Esim. rumpujen ja siltojen uusiminen sekä kantavuuden parantaminen vaatii perusparannusta.

Se on totta että sillat joudutaan joskus uusimaan. Sama isojen rumpujen kanssa. Pienempien rumpujen kohdalle näen asian niin että niitä uusitaan tarpeen mukaan ja se menee silloin peruskunnossapidon alle. Harvoin on se tilanne että kaikki rummut ovat yhtäaikaa rikki, toki joskus voi olla järkevää uusia useampi samalla kertaa, mutta tilanteen mukaan menemällä pääsee pitkälle.

Kantavuuden parantaminen on tietysti asia erikseen, silloin perusparannus tai tasonnosto on sopiva termi kuvaamaan prosessia.