Tiekuntaan haluaa liittyä useita pienempiä tiekuntia ja myös teitä, joilla ei ole omaa tiekuntaa.
A)Miten asia laitetaan vireille
B)Voidaanko uusille tiekunnille laittaa korkeampi maksu sen tien osuudelta, mikä on liittynyt/liittymässä isompaan tiekuntaan? (perusteluina esim. liittymistä haluavat tiet ovat pienempiä ja mäkisempiä)
C) Mitkä ovat isoimmat “sudenkuopat” prosessissa?
Hei @Lorex,
Tiekuntien yhdistäminen laitetaan vireille selvittämällä tieoikeudet. Niillä teillä, joissa on tiekunta, pitäisi olla automaattisesti tieoikeudet kunnossa. Niiden osalta kannattaa silti selvittää, kuinka leveät tieoikeudet ovat ja ottaa Maanmittauslaitokselta kiinteistörekisteriote ja rekisterikartta, koska niissä on joskus eroavaisuuksia verrattuna tiekunnan käsitykseen tiealueen leveydestä ja ulottuvuudesta. Jos ei ole tiekuntaa, tieoikeuksien olemassaolo ja leveys selviää Maanmittauslaitokselta. Jos jollain liitettävällä osuudella ei ole tieoikeuksia, ne voi yhdistää tiekuntaan ainoastaan Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksen kautta.
Selvityksen jälkeen tehdään katselmus tiestöstä. Kaikkien tieosien ei ole aivan välttämätöntä olla täsmälleen samassa kunnossa, vaikka se auttaakin asiaa huomattavasti. Yhden tiekunnan sisälläkin on usein eroavaisuuksia ajoradan leveydessä, kunnossapitotasossa tai perusparannustarpeessa.
Tärkeintä olisi selvittää, ovatko eri tieosat käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa ja onko niitä tarpeen perusparantaa lähivuosina. Jos perusparannustarvetta on, kannattaa ne hoitaa ensin. Vaihtoehtoisesti on mahdollista myös liittää tieosat yhdeksi tiekunnaksi ja tehdä kaikille tarvittaville osille perusparannus yhtä aikaa niin, että omarahoitusosuus jaetaan tieosien käyttäjien kesken erillisillä yksiköillä. Yhdessä isommassa hankekokonaisuudessa voi olla mahdollista säästää kustannuksissa. Pienet tiekunnat tai lyhyet tieosat saattavat tällöin päästä ELY-keskuksen avustusten piiriin, jos niiden perusparantaminen yksin ei ylitä ELY-keskuksen 10 000 euron kustannusarviolinjausta (Traficomin ohje yksityisteiden valtionavustuksista).
Erisuuruisia yksikköhintoja yksityistielaki ei suoraan tunne, mutta 35§:ssä on määrätty, että eri tieyksiköitä voidaan käyttää, jos tiekunta hoitaa joitakin tieosia korkeammalla tai matalammalla tasolla kuin muuta tiestöä. Tästä tulee helposti loputon suo, koska laki ei määrittele näitä tasoeroja tarkemmin. Pelkän ajoradan leveyden tai mäkisyyden perusteella en itse lähtisi maksuja erottelemaan.
Merkittävimmät asiat, mihin tiekuntia yhdistäessä kannattaa kiinnittää huomiota, ovat pankkitilien saldo, yksiköinti ja perusparannustarve. Jos toisella tiekunnalla on tilillä 10 000 euroa ja tie on pari vuotta sitten perusparannettu ja toisella tiekunnalla ei ole tilillä mitään ja edellisestä perusparannuksesta on 15 vuotta, syntyy yleensä ongelmia. Talous- ja perusparannustilanne tulisi olla edes suurin piirtein tasapainossa. Yksiköinnin osalta uudelle tiekunnalle tulee laatia yhdenmukaiset yksiköt. Kun uutta yksiköintiä laaditaan, suurimpana kompastuskivenä on se, että uusia yksiköitä vertaillaan vanhoihin. Niin ei kannattaisi tehdä, koska usein perusteet ovat erilaiset eivätkä yksiköt ole vertailukelpoisia. Suunniteltuja maksuja voi sen sijaan verrata siihen, mitä ennen on maksettu. Ne osakkaat hyötyvät yleensä eniten, jotka ovat tien päässä ja ovat useiden peräkkäisten tiekuntien osakkaita. Alkupuolen tieosakkaiden osalta tulisi huomioida, että heidän maksunsa eivät kohtuuttomasti nousisi.
Varsinainen yhdistämisprosessi on nykyään helppo, yhdistettävät tiekunnat tekevät kokouksissaan päätökset yhdistymisestä, varojen siirtämisestä ja pankkitilien lakkauttamisesta. Pöytäkirjat toimitetaan valitusajan (3kk) jälkeen Maanmittauslaitokselle ja Maanmittauslaitos rekisteröi päätökset. Tilit saadaan lakkautettua pöytäkirjojen avulla ja jokaisen tiekunnan lopetustilinpäätökset käsitellään yhdistetyn tiekunnan kokouksessa.
Kiitokset vastauksesta.
Tämä mahdollinen ongelma on juuri se, että tien alkupään osakkaat saattavat kokea - ihan aiheellisesti - joutuvansa maksamaan loppupään teiden kunnossapidosta suhteessa enemmän kun ja jos tiekuntaan liitetään esim. mäkisiä ja kapeita (ja mahdollisesti myös heikompikuntoisia) tieosuuksia joiden hoitamiseen ja kunnossapitämiseen kuluu suhteellisesti enemmän rahaa kuin alkupään tiestöön.
Kun liittymisasia tulee vireille ja päätettäväksi tiekunnan kokoukseen, niin riittääkö enemmistöpäätös vahvistamaan liittymisen?
Hei @Lorex,
Yksityistielain 59§ mukaisesti äänestys tapahtuu kokouksessa läsnä tai valtakirjalla olevien osakkaiden yksiköillä niin, että kenelläkään osakkaalla ei voi olla yli 30% ääniosuutta äänestyksessä. Enemmistöpäätös siis vahvistaa liittymisen tai liittämättä jättämisen.
Moro
Meillä myös pohditaan kahden tiekunnan yhdistämistä (toinen 2,5km ja toinen 0,6km) mm siksi että lyhyempi tie haaraantuu pitemmästä tiestä, molemmilla tiekunnilla on samat osakkaat ja hallinto ym olisi helpompi pyörittää.
Yhdistyminen olisi nyt helppo toteuttaa koska tiet on samassa kunnossa eli vaatii peruskunnostuksen, kaupunki lopettamassa näiden tiepidon eli tienpito siirtyy tiekuntien vastuulle ja tilit on tyhjät.
Molemmat tiekunnat tekee päätökset yhdistymisestä.
Voidaanko heti perään pitää yhteinen kokous ja hyväksyä uusi yhteinen yksiköinti sekä maksuunpanoluettelo vai vasta 3kk valitusajan jälkeen?
Mitenkä juridisesti asia menee…voidaanko jatkaa toisen isomman tiekunnan nimissä eteenpäin eli vanhalla y-tunnuksella ym vai loppuuko molemmat tiekunnat ja perustetaan aivan uusi tiekunta omalla nimellä ja jolle haetaan oma y-tunnus?
Onko järkevämpi siten että pienempi tiekunta lopettaa ensin toimintansa ja tämä tienpätkä liitetään sen jälkeen isompaan tiekuntaan. Tällöin isomman tiekunnan tie vain laajenee ja muuten toiminta jatkuu entisellään?
Hei @Vuormark,
Yleensä tiekuntien yhdistyminen tehdään niin, että pienempi tiekunta liittyy suurempaan tiekuntaan. Suuremmalle tiekunnalle jää tällöin voimaan nimi, pankkitili, toimielin ja y-tunnus ihan normaalisti. Molemmat tiekunnat tekevät asiasta kokouksissaan päätökset, lakkaava tiekunta tekee myös päätöksen siirtää varat toisen tiekunnan tilille ja lakkauttaa pankkitilinsä. Pienemmän tiekunnan toimintaa ei siis erikseen lakkauteta, se lakkaa automaattisesti, kun pankkitili lakkautetaan ja tieto rekisteröidään Maanmittauslaitokselle.
Kokouspöytäkirjojen kopiot toimitetaan Maanmittauslaitokselle 3kk:n valitusajan jälkeen, jolloin Maanmittauslaitos rekisteröi yhdistymisen. Jos suuremman tiekunnan nimeä halutaan muuttaa, se voidaan tehdä kokouksen päätöksellä ja ilmoittaa Maanmittauslaitokselle. Huomioikaa, että kaikista kokouksessa käsiteltävistä asioista tulee olla maininta kokouskutsussa.
Jos osakkaat ovat sopuisia ja haluavat käsitellä asiat mahdollisimman pienellä byrokratialla, sanoisin että yksiköt ja maksuunpanoluettelo voidaan käsitellä ja päättää jo yhdistämistä käsittelevässä kokouksessa suuremmassa tiekunnassa ehdollisina niin, että jos kukaan ei tee valitusta, ne saatetaan voimaan. Suuremman tiekunnan kokoukseenhan on automaattisesti kutsuttu myös pienemmän tiekunnan osakkaat.
Jos joku tekee valituksen tai haluatte tehdä asiat juridisesti kerralla varman päälle, joudutte pitämään jäljelle jääneellä tiekunnalla ylimääräisen kokouksen Maanmittauslaitoksen rekisteröinnin jälkeen, jossa yksiköt ja maksuunpanoluettelo vahvistetaan.
Jos lakanneella tiekunnalla on ollut pankkitili ja toimintaa alkuvuodesta 2023 ja yhdistyminen tapahtuu v. 2023 lopulla, käsitellään lakanneen tiekunnan viimeisen tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen suuremman tiekunnan v. 2024 vuosikokouksessa.
Jos tie on toimituksessa perustettu, niin eihän sitä voi enemmistöpäätöksellä lakkauttaa, vaan vaatii tietoimituksen. Onko näin?Jos toinen tiehaara on otettu tiekunnan hoidettavaksi, mutta ei liitetty tiekuntaan, niin voidaanko hoitosopimus yksipuolisesti irtisanoa tiekunnan taholta ja millä perustein? Jos tällainen tieosuus päätetään liittää tiekunnan tiehen, vaatiiko se kaikkien tiekunnan osakkaiden yksimielisen päätöksen vai kokoukseen osallistuneiden enemmistöpäätöksen?
Hei @jezebel,
Tiekunnan osan erottamisesta voidaan päättää enemmistöpäätöksellä tiekunnan kokouksessa, jos asia on ollut jo kutsuvaiheessa asialistalla. Mutta tämän lisäksi Maanmittauslaitos vaatii kaikilta erotettavan tieosan käyttäjiltä suostumuksen siitä, että tieosa erotetaan. Yksipuolisesti tieosia ei voida erottaa tiekunnasta, jos ne on tiekunnan tieksi liitetty ja löytyvät Maanmittauslaitoksen rekisterikartalta.
Sama koskee liittämistä, asia on oltava kokouksen asialistalla ja liittäminen voidaan tehdä enemmistöpäätöksenä, mutta Maanmittauslaitos vaatii jälleen liitettävän tieosan käyttäjiltä suostumuksen.
Jos tiekunta on ottanut kunnossapidettäväkseen tieosan, jota ei koskaan ole tiekunnan tieksi liitetty, on tilanne hankalampi. Koska tieosa ei virallisesti ole tiekunnan tietä, sen kunnossapidon voi periaatteessa lakkauttaa kokouspäätöksellä yksipuolisesti. Aika ajoin tulee eteen tapauksia, joissa tiekunnan käsitys tiealueesta eroaa merkittävästi Maanmittauslaitoksen rekisteritiedosta. Viime kädessä asiat ratkaistaan Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa, jota voi hakea joko tiekunta tai joku tieosakkaista.