Tiekuntaa ollaan perustamassa tilanteessa, jossa aiemmin maantieltä samasta liittymästä on haarautunut kaksi järjestäytymätöntä yksityistietä (1,0 km ja 0,3 km). Nyt kyseinen liittymä suljetaan ja pääsy maantieverkolta haarautumispisteeseen hoituu uutta 0,9 km rinnakkaistietä pitkin. Muuta kulkuyhteyttä alueelle ei ole.
Pidemmällä pätkällä on ollut pääasiassa matkailupalvelujen asiakasliikennettä sekä jonkin verran keskenään samaan sukupiiriin kuuluvien maa- ja metsätalousliikennettä. Pätkä osittain aiempaa valtion rakentamaa rinnakkaisyksityistietä ja osittain maatilan omaa tietä. Auraus matkailuyrityksen omasta toimesta.
Lyhyemmällä (ja kapeammalla) pätkällä on ollut aiemmin kaksi vakinaista asuntoa ja yksi vapaa-ajan mökki. Näiden lisäksi pätkän varrelle on nyt tullut yksi vuokramökki, jossa aina viikonloppuisin ja loma-aikoina majoittujia. Pätkä on rakennettu sen päässä olevan asunnon ja mökin tarpeisiin 1980-luvulla, ja auraus on hoidettu niiden laskuun ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Pätkällä on jonkin verran päällimmäisten kerrosten ja kuivatuksen korjausvelkaa: kuoppia, ojan perkausta ja rakentamista sekä parin rummun lisäys.
Kun pätkien kaikki tieoikeutetut kuuluvat uuden rinnakkaistieosuuden tiekuntaan, niin lienee järkevää pyörittää myös pätkien hallinnointi ja kunnossapito yhden ja saman tiekunnan kautta? Etenkin kun maanomistus on hajautumassa lohkomisten ja perikuntien myötä.
Yksiköiden laskeminen parille haaralle ei sinänsä tuota vaikeuksia, mutta miten järkevimmin huomioidaan toiminnassa ja yksiköinnissä pätkien erilaiset laatuvaatimukset ja nykytaso mahdollisine perusparannustarpeineen? Mitä on syytä huomioida perustettaessa tiekuntaa ja mitä toiminnan pyöriessä?