Tiekunnan perustaminen haarautuessa

Tiekuntaa ollaan perustamassa tilanteessa, jossa aiemmin maantieltä samasta liittymästä on haarautunut kaksi järjestäytymätöntä yksityistietä (1,0 km ja 0,3 km). Nyt kyseinen liittymä suljetaan ja pääsy maantieverkolta haarautumispisteeseen hoituu uutta 0,9 km rinnakkaistietä pitkin. Muuta kulkuyhteyttä alueelle ei ole.

Pidemmällä pätkällä on ollut pääasiassa matkailupalvelujen asiakasliikennettä sekä jonkin verran keskenään samaan sukupiiriin kuuluvien maa- ja metsätalousliikennettä. Pätkä osittain aiempaa valtion rakentamaa rinnakkaisyksityistietä ja osittain maatilan omaa tietä. Auraus matkailuyrityksen omasta toimesta.

Lyhyemmällä (ja kapeammalla) pätkällä on ollut aiemmin kaksi vakinaista asuntoa ja yksi vapaa-ajan mökki. Näiden lisäksi pätkän varrelle on nyt tullut yksi vuokramökki, jossa aina viikonloppuisin ja loma-aikoina majoittujia. Pätkä on rakennettu sen päässä olevan asunnon ja mökin tarpeisiin 1980-luvulla, ja auraus on hoidettu niiden laskuun ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Pätkällä on jonkin verran päällimmäisten kerrosten ja kuivatuksen korjausvelkaa: kuoppia, ojan perkausta ja rakentamista sekä parin rummun lisäys.

Kun pätkien kaikki tieoikeutetut kuuluvat uuden rinnakkaistieosuuden tiekuntaan, niin lienee järkevää pyörittää myös pätkien hallinnointi ja kunnossapito yhden ja saman tiekunnan kautta? Etenkin kun maanomistus on hajautumassa lohkomisten ja perikuntien myötä.

Yksiköiden laskeminen parille haaralle ei sinänsä tuota vaikeuksia, mutta miten järkevimmin huomioidaan toiminnassa ja yksiköinnissä pätkien erilaiset laatuvaatimukset ja nykytaso mahdollisine perusparannustarpeineen? Mitä on syytä huomioida perustettaessa tiekuntaa ja mitä toiminnan pyöriessä?

Hei @Kylanyhteinentie,

Yleisesti ottaen on järkevintä hoitaa tieasioita mieluummin yhdessä suuremmassa tiekunnassa kuin monessa pienessä. Toki jos on innokkaita talkoolaisia, ei asialla ole niin suurta merkitystä.

Näkemättä on vaikeaa ottaa kantaa tilanteeseen kovin syvällisesti. Jos tiet ovat merkittävästi eri tasoiset ja niitä on tarpeen perusparantaa, tuossa tilanteessa voisi olla viisasta perustaa tiekunta ja määrittää erilliset rakentamisyksiköt, millä tiestö laitetaan tarkoitustaan vastaavaan kuntoon. Hankkeessa kannattaa hyödyntää ELY-keskuksen ja kunnan avustukset. Tämän jälkeen tiekunta voisi hyvin toimia normaaleilla kunnossapitoyksiköillä.

Teiden tasoero esimerkiksi leveyden osalta ei välttämättä ole ongelma, jos kapeampi tie palvelee osakkaita hyvin. Eri tieosille voi periaatteessa määrittää erilaiset yksiköt, mutta en lähtisi tekemään asioista kovin monimutkaisia, ellei kunnossapitotaso jostain syystä ole merkittävästi erilainen.

Tiekunnan perustamis- ja perusparannustilanteissa voi olla kannattavaa ottaa avuksi asiantuntija vuodeksi tai kahdeksi, että asiat lähtevät hyvin liikkeelle. Sitten osakkaat voivat halutessaan helposti jatkaa tiekunnan hoitamista itsenäisesti.