Yhteisömme kesänviettopaikassa on kaksi jäsenille vuokrattavaa mökkiä ja rantasauna kesäaikaan käytössä jäsenistölle. Mökkien vuorausvuorokausia n60 kesäkaudella ja yksittäisiä käyntejä saunomassa n400 vieraskirjan mukaan. Matka yleiseltä tieltä 3 km. Miten tieyksiköt tulisi määritellä?
Teveisin Jukola1957
Hei @Jukola1957 ,
Yksittäisen osakkaan yksiköinnin neuvominen on mahdotonta, kun ei tunne tiekunnan voimassa olevaa yksiköintiä. Vuokramökin yksiköt pitää aina suhteuttaa tiekunnan käytössä oleviin painolukuihin ja yksiköintiperusteisiin ja osakkaita tulee kohdella tasapuolisesti.
Kovin tarkkaa liikennelaskentaa en suosittele tekemään, koska sitten laskelma pitäisi tarkistaa joka vuosi. Jos vuokramökkien käyttöaste on suunnilleen verrattavissa tiekunnan “tavanomaisiin mökkiläisiin”, käytetty painoluku voi olla sama kuin heillä, mutta mökkejä yksiköidään 2 kpl. Jos katsotaan, että liikennettä on merkittävästi enemmän kuin muilla mökkiläisillä, painolukua voi korottaa esimerkiksi 20-50%.
Saunan osalta voisi käyttää jonkinlaista vuosittaista arviota ja laskea yksiköt erityisliikenteenä, esim. 400 käyntiä x henkilöauton paino (usein 1 tn) x käyttömatka 3 km x 2 (edestakainen matka). Toki tässä pitää ottaa huomioon tiekunnassa käytössä oleva yksikköhinta, ettei tiemaksu muodostu kohtuuttomaksi. Pienessä tiekunnassa niin voi käydä äkkiä.
Moro,
Miten yleensä partiolaisia laskutetaan? Meillä on partiolaiset laitettu erityisliikenteen alle ja painoluku sama kuin mökkiläisillä eli 600, vaikka heillähän on autoja suuri määrä. Heidän liikennettään on hankala arvioida kuin välillä ei ole käyttöä kuten kesälomalla, mutta syksy, talvi ja kevät on melkein joka viikonloppu ohjelmaa. Välillä 1 viikonlopun aikana menee partiolaisten vanhempien autoja enemmän kuin mökkiläisten koko kuukauden ajoneuvomäärän mukaan. Yksi tieisännöitsijä sanoi minulle, että hän ei kohtele partiolaisia kuin osakkaita vaan he maksavat käyttömaksun käytön mukaan. Onhan he outoa, että partiolaiset saisivat kokouksissa enemmän äänivaltaa näiden ulkopuolisten eli partiolaisten vanhempien ajoneuvoliikenteestä kun yleensä kyse on osakkaan omasta liikenteestä. Toinen partiolaisjärjestö on vain vuokrannut mökin jolloin tontin omistaa eri henkilöt ja toinen vuokraa myös mökkiään ulkopuolisille. Tuntuu hullulta, että noista ulkopuolisten vuokrauksista hyötyisi se tontin omistaja, jolloin hän voisi aivan totuuden vastaisesti väittää esim. että käyttö on ollut suurempaa kuin se todellisuudessa olisi. Eikö partiolaisjärjestön omasta tien käytöstä voisi ottaa erityisliikenteen mukaan eli heidän huoltoajo ym. ja sitten noista “ulkopuolisista” eli mökin vuokraajista ja partiolaisten vanhemmista sitten käyttömaksu jolloin ne eivät suurentaisi osakkaan maksua?
Hei @Kartsu,
Kuvaamiasi tilanteita käsitellään tiekunnissa monella eri tapaa, oleellisinta on, että tiekunnan osakkaita kohdellaan tasapuolisesti. Itse pyrin yksiköinnissä mieluummin suuriin linjoihin, vaihtelua todellisessa liikenteessä on joka tapauksessa, vaikka maksettaisiin saman suuruiset maksut.
Kuvaan tässä muutaman esimerkin, miten yksiköt voitaisiin laskea, jos tiekunnassa noudatetaan Maanmittauslaitoksen yksiköintisuosituksia.
Jos yhdistyksellä on oma kiinteistö tiekunnan alueella ja liikenne on tavanomaisesta asumisesta poikkeavaa, tulisi yksiköt lähtökohtaisesti laskea erityisliikenteenä. Eli arvioida vuotuinen käyttömäärä esim. seuraavasti: käyntikerrat (kpl) x käyttömatka (km) x 2 (edestakainen matka) x 1 tonnia (ajoneuvon paino). Jos laskennan tuloksena yksiköitä tulee suunnilleen yhtä paljon mökkiyksiköiden kanssa, en näkisi estettä yksiköidä kiinteistöä mökkinä.
Jos yhdistyksellä on säännöllistä tien käyttöä ilman omaa kiinteistöä tai se on vuokrannut kiinteistön, yksiköiden määritys tapahtuu samaan tapaan kuin edellä, mutta maksu menee käyttömaksuna.
Ja kyllä kuvaamiasi osakkaan yksiköiden ja käyttömaksun yhdistelmiäkin näkee. Nämä riippuvat hyvin paljon tilanteesta ja ilman kokonaiskuvan tuntemista on mahdotonta antaa aukotonta vastausta, varsinkin kun yksiköintiohjekin on pelkkä suositus tiekunnille.
Entäpä metsästysseurat? Käyttömaksu heille?
Meillä tienperällä suuri vanha maatila, josta kaikki pellot vuokrattu ulkopuoliselle (ei tieosakas). Rakennukset huonokuntoisia eikä asuinrakennuksilla mitään käyttöä. Tämä tieosakas (suurin, n. 27%) ei ole ao. metsästyseuran jäsen, eikä hänen mukaan heillä ole mitään sopimusta metsästyksestä hänen maillaan. Hänen vuokraviljejä on seuran jäsen, ja hän siten ehkä hoitaa hirvieläintuhoja ainakin omalla toimellaan vuokrapelloilta. Mutta kun “perällä ja perämettissä” lappaa muutkin seuranjäsenet. Pitävät mm. supiloukkua, jota joutuvat sitten päivittäin hoitamaan pyyntiaikana. Päälle riistalaskennat, saati ajot ja kaadot.
Muut tieosakkaat ovat raportoineet päivittäisestä liikenteestä autiotilalla, jossa omistajan mukaan ole mitään käyntiä. Ainoastaan tuo vuokraviljelijä pelloillaan käy omistajan mukaan.
Keskustelin metsästysseuran pj:n kanssa - hänen mukaansa heillä on omistajan kanssa sopimus. Ehdotin seuralle vuotuista käyttömaksua (40€). Piti outona - he käyttävät n. 30 eri yksityistien maita, eikä yksikään ole esittänyt tällaista.
Kuuluisiko siis veloittaa ko. tieosakasta tieyksiköinnissa näillä riistamiesten tienkäyttötarpeilla kun omistaja yrittää luikerrella velvoitteistaan, vai riistamiehille käyttömaksuko kuitenki kuuluu? Satujako pj:kin kertoi?
Hei @88k5,
Maanmittauslaitoksen yksiköintiohjeessa (2019) metsästystä on käsitelty kiinteistön omistajan yksiköiden osalta seuraavasti:
Metsästys- ja kalastuskäytön perustuessa alueiden vuokraukseen määrätään tieyksiköt alueen vuokranantajalle todellisen liikenteen arvioinnin
perusteella. Kun metsästyksestä aiheutuvan liikenteen kohdistuminen
yksityistielle on satunnaista (esimerkiksi hirvenmetsästys), voidaan tällaisen liikenteen katsoa sisältyvän metsätaloudesta aiheutuvaan liikenteeseen.
Pelkästä metsästyksestä määrättävät käyttömaksut perustuvat todellisen liikenteen arviointiin, tämä esimerkki on myös Maanmittauslaitoksen yksiköintiohjeesta (2019):
b) Metsästysseuran hirviporukka käyttää yksityistietä hirven- ja peuranmetsästysmatkoillaan. Metsästyskertoja on 12 viikonloppuna (24 päivänä),
yhteensä 10 autolla. Hirviporukan käyttämä yksityistien pituus on 3,5 km.
Vuotuinen kokonaisliikennemäärä on 24 × 10 autoa = 240 autoa.
Autojen keskimääräisenä painona käytetään 1 tonnia. Koska autot ajavat edestakaisen matkan, on tonnikilometrimäärä kerrottava kahdella.
Hirviporukan aiheuttamaksi liikenteen kokonaisrasitukseksi saadaan:
2 × 240 autoa/v × 1 t × 3,5 km = 1680 tkm/v.
Käyttömaksun suuruus saadaan kertomalla tonnikilometrien määrä
tiekunnassa perittävällä tonnikilometrin yksikköhinnalla
Valtakunnassamme on näistä esimerkeistä huolimatta suuri määrä tiekuntia, missä metsästyksestä ei määrätä erillisiä yksiköitä tai käyttömaksuja. Mahdollisuus siihen kuitenkin on, pääasia että osakkaita kohdellaan tasapuolisesti.
Kiitokset nopeasta vastauksesta - tämän olen Mml:n puolelta lukenut, mutta käytäntöä kuitenki kyselen.
Ko. esimerkin valossa metsästäjistä tulisi merkittävä maksaja (vs. vaki asuintalo). Mutta kun heidän mielestä he hoitavat “yhteistähyvää”, ja ovat vain hyödyksi… haluavat siis kulkemisen kuuluvan olemassaolevan tieosakkaan tai käyttöoikeuden haltijan laariin…
Jos joku tieisäntä tai toimitsijamies/hlö kertoisi, kuinka teidän tiekunnassa menetellään?
Toinen ongelma on se, että keneltä sen todellisen kulkemisen määrä saa/voi arvioida. Tienvarren asukas kertoo kulkua olevan joka vkl usealla autolla. Metsämiesten mukaan “hyvä jos kerran kuussa…” Tuomarina pitää siis toimia…
Hei @88k5,
Noin 150 eteläsavolaisen tiekunnan kokemuksella täällä ei ole ollut käytäntönä lähettää käyttömaksuja metsästysliikenteestä. Poikkeuksen tekevät tietysti ne tiekunnat, joissa metsästysseuroilla on kiinteää omaisuutta, esimerkiksi metsästysmaja tai nylkyvaja. Silloin metsästysseura on tieosakas.
Jos käyttömaksua lähdetään laatimaan, tiekunnan kokouksen tulee päättää perusteista. Useimmiten perusteina on sama perusmaksu ja yksikköhinta kuin tieosakkailla. Käytön määrää ja laatua kysytään ensisijaisesti käyttäjältä itseltään, ja tarvittaessa kokous voi päättää käyttäjän antaman selvityksen ja/tai arvion perusteella käyttömaksun suuruuden. Jos laskun saaja on käyttömaksun suuruudesta eri mieltä, hänellä on mahdollisuus hakea siihen oikaisua. Jos oikaisua ei haeta, tiekunnan kokouksen määräämästä käyttömaksusta tulee ulosottokelpoinen maksu.