Asvaltoimme kirvesvarsitonttiin kuuluvan tienpätkän käyttäjien toivomuksesta yksissätuumin, paitsi viimeisenä ollut paritaloyhtiö.
Kun pohjatyöt oli tehty ja asvalttipinta oli juuri jäähtynyt, he ilmoittivat, etteivät osallistu kustannuksiin edes rasiteosuutensa mukaisesti. Olen lähetellyt vuoden ajan heille laskuja viivekorolla korotettuna ja he edelleen kieltäytyvät maksamasta. Summa on noin 2600€ kahdenperheen yhtiöltä, joten ei mielestäni kannata ruveta edes käräjöimään. Mikä ohjeeksi ?
Hei kelta2,
Yksityistien asfaltointi on lähtökohtaisesti perusparantamista. Jos tienpätkällä on olemassa tiekunta ja sen kokouksessa on asioista ja maksuista päätetty, ovat kustannukset suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä.
Jos tiekuntaa ei ole, on maksujen periminen mahdotonta ilman käräjöintiä. Ja mikäli asfaltoinnista ja kustannusten jakamisesta on sovittu ainoastaan suullisesti, voi periminen olla vielä hankalampaa. Järjestäytymättömissä yksityisteissä taloudelliset asiat tulisi sopia kirjallisesti. Tosin silloinkaan ei voi välttyä oikeudenkäynniltä, jos joku osakkaista kieltäytyy maksamasta.
Ylläoleva kysymykseni oli hieman puutteellinen. Täydennän sitä. Tämä yksityistie on asemakaava-alueella sijaitseva ns. kirvesvarsitontti ja siihen liittyvä tie. Rasitesopimuksessa vuodelta 1994 mainitaan tien osalta: tien kunnossapitokustannuksista vastaavat kukin 1 / 3 . Tiellä ei ole tiekuntaa. Olen kysellyt Helsingin kaupungilta tiekunnan perustamisesta ja saanut hyvin vältteleviä vastauksia . Kyseinen lautakuntakin on kuulemma lakkautettu jo vuosia sitten. Olisiko Tiekunnan perustaminen kaava-alueelle ylipäätään mahdollista ja miten tässä tulisi toimia ?
Ystävällisin terveisin
Kelta2
Hei,
Asemakaava-alueella voi olla yksityistie ja tiekunta, jos kunnalla ei ole velvollisuutta kadunpitoon. Kadunpitovelvollisuus selviää kysymällä kunnasta, tai jos sieltä ei vastausta saa, niin ELY-keskuksesta.
Tiekunnan perustamiseen kunta tuskin ottaa kantaa, koska nykyisin yksimieliset osakkaat voivat perustaa tiekunnan ilmaiseksi keskenään ja ilmoittaa perustamisen Maanmittauslaitokselle rekisteröitäväksi. Jos osakkaat ovat yksimielisiä tiekunnan perustamisesta, mutta kaipaavat siihen apua, koulutettu tieisännöitsijä osaa tehdä paperit kuntoon.
Jos yksimielisyyttä ei ole, toinen vaihtoehto tiekunnan perustamiselle on hakea Maanmittauslaitoksen maksullista yksityistietoimitusta. Siinä kannattaa ottaa huomioon, että tiekunta jätetään toimituksessakin perustamatta, jos 2/3 paikalla olevista osakkaista sitä vastustaa.